Hinaaja kiskoo valtavaa tukkilauttaa kohti Vallisaaren ja Suomenlinnan välistä Kustaanmiekan salmea. Teos koetaan lisättynä todellisuutena (AR) omalla älylaitteella. Teos tarkastelee kriittisesti kansallista identiteettiä ja metsätalouden roolia kansakunnan rakentajana. Teos herättää kysymyksiä talousjärjestelmistä ja raaka-aineiden kuljetusreiteistä. Taiteilijat kysyvät, mitä tämän hetken ja tulevaisuuden tukkilautta edustaa?
Sanotaan, että Suomi elää metsästä, on metsässä ja on metsä.
1900-luvun alussa taiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen, joille kirveen koskemattomat erämaat edustivat jalointa ja alkuvoimaisinta suomalaisuutta, olivat huolissaan niiden katoamisesta. Aikalaiskuvauksen mukaan Suomessa riehui sota sahayhtiöiden ja metsien pääoman välillä.
***
Talousajattelu vei voiton ja kultakauden ikihonkien oheen nousi kuva sankarillisista tukkijätkistä luonnonvoimia uhmaten ohjaamassa runkoja teollisuuden tarpeisiin. Toinen maailmansota synnytti energiapulan, jonka aikana turvauduttiin yksityisten metsien pakkohakkuisiin. Poikkeustilan varjolla sallitut avohakkuut yltyivät sodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Metsästä tuli puupeltoa, ja puusta ja paperista tuli Suomen tärkein vientituote.
***
Valtio omistaa kaikesta Suomen metsämaasta noin 26 %. Valtion metsiä hallinnoi Metsähallitus, jonka tehtävä on ristiriitainen: toisaalta suojella luontoa, kuten Vallisaarta, ja toisaalta sille luodaan vuosittainen tulostavoite Suomen eduskunnassa, joka vaikuttaa suoraan hakkuiden määrään. Vuonna 2019 Suomen hallitus julisti tavoitteekseen hiilivapaan Suomen 2035 mennessä, mikä edellyttää hiilinielujen kasvattamista. Puuta onkin tuotu Venäjältä.
***
Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi kauppasuhteet ja nyt suomalaisia metsiä hakataan ennätyksellisesti. Tarve kasvaa, kun maailman suurin biotuotetehdas Kemissä aloittaa toimintansa. Se käyttää puuta raaka-aineenaan.
Nousseet kuljetuskustannukset ja kuljetuskaluston riittämättömyys ennakoimattoman suuriin hakkuisiin sai Metsähallituksen uudelleen käynnistämään Saimaan vesistössä satoja vuosia vanhan puunkuljetuskeinon, uiton. Maailmassa, jossa kamppailu luonnonvaroista yltyy, kuljetuskanavien hallintasuhteet määrittävät globaaleja valta-asetelmia.
Saimaan kanava, puoleksi Venäjän aluevesillä, linkittää Saimaan vesistön Itämereen. Suomen metsäteollisuudelle tärkeä kanava on hiljentynyt Venäjän hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Uitosta on näkyvästi tiedotettu metsäteollisuuden ilmastotekona.
Avaa puhelimesi kamera ja osoita sillä QR-koodia. Sinut ohjataan AR-sovellukseen, eli lisättyyn todellisuuteen. Kohdista näytölläsi näkyvä majakkakuvake kohti Suomenlinnassa näkyvää majakkaa. Napauta näyttöä ja pidä paikallaan. Näet nostalgisen tulevaisuuden kuvan, joka peittää alleen metsän hakkuiden ja puunkuljetuksen todellisia näkymiä.
Tilaaja HAM / Helsinki Biennaali 2023
